LiisaMariapori YKSIPUOLISET TUOMIOT - VELALLISTEN RAHASTUSTA

Suomi syyllistyy koko ajan vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin

  • Liisa Mariapori, kansan eurovaaliehdokas, STL
    Liisa Mariapori, kansan eurovaaliehdokas, STL

 

 

 

Vuosina 1992-2018 ovat sadat tuhannet Suomen kansalaiset menettäneet perus- ja ihmisoikeutensa ja omaisuutensa julkisen vallan edustajien tekemien virhepäätösten seurauksena.

Suomessa on 90-luvun finanssikriisin seurauksena langetettu lukuisia tuomioita velallisen epärehellisyyden tms. perusteella. Nämä vuosina 1992-2018 annetut tuomiot ovat laittomia, koska presidentti Mauno Koivisto määräsi 6.5.1992, että instituutiot eivät saa hävitä ja näin velalliset eivät ole voineet saada oikeutta Suomen oikeuslaitoksissa 1992 vuoden jälkeen.

Presidentti Mauno Koiviston määräyksestä johtuen Suomessa tapahtuu koko ajan ihmisoikeusloukkauksia, joista törkeimpiä ovat teot, jotka täyttävät kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltävän sopimuksen määrittäviä tekoja. Näihin tekoihin ovat syyllistyneet virkamiehet ja kaikki Suomen hallitukset ja presidentit vuodesta 1992 lähtien, sillä presidentti Mauno Koiviston antamaa määräystä, että instituutiot eivät saa hävitä ei ole vielä tähän päivään mennessä kumottu.

Julkisen vallan edustajat ovat lainsäädännössä selvästi suosineet kaikkia velkojia, kuten pankkeja ja perintätoimistoja aina 6.5.1992 lähtien ja näin julkisen vallan edustajat ovat toimillaan aiheuttaneet tuottamuksellisesti tai tahallisesti taloudellista vahinkoa valtiolle ja suomalaisille  kymmenien tai satojen miljardien eurojen  edestä.

Nämä Suomen julkisen vallan tekemät ihmisoikeusrikkomukset tulisi kartoittaa riippumattoman kansainvälisen asiantuntijaryhmän eli totuuskomission toimesta, jotta näihin tekoihin syyllistyneet virkamiehet ja muut virallisessa asemassa toimivat henkilöt saataisiin vastuuseen teoistaan. Suomessa vallitseva hyvävelijärjestelmä ja syvä korruptio estävät kaikki ihmisoikeusrikkomusten tutkinnat Suomessa. Suomessa koko poliittinen johto ja virkakoneisto toimii yhdessä Suomen kansalaista vastaan, joten suomalainen yrittäjä tai palkansaaja ei voi saada oikeutta Suomen täysin korruptoituneessa oikeuslaitoksessa, joka toimii edelleen presidentti Mauno Koiviston määräysten mukaan,.

Suomen perustuslaissa on turvattu ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön vapaus ja oikeudet sekä oikeudenmukaisuuden edistäminen yhteiskunnassa. Perusoikeudet ovat yksilölle kuuluvia oikeuksia ja ovat luonteeltaan yleisiä eli kuuluvat kaikille yhdenvertaisesti. Kun Suomen koko oikeuslaitos ja virkakoneisto on alistettu presidentti Mauno Koiviston määräyksellä tahoksi, jossa instituutiot eivät saa hävitä, on tämä presidentin määräys samalla vienyt suomalaisilta kaikki ihmisoikeudet ja nykyjärjestelmä tekee jatkuvia rikoksia ihmisyyttä vastaan ja näin Suomen valtio ja koko virkakoneisto polkee suomalaisten ihmisoikeuksia siitäkin huolimatta, että YK:n peruskirjassa asetetaan jäsenvaltioiden tehtäväksi suojella ihmisoikeuksia. Suomi on yhtenä peruskirjan allekirjoittajana sitoutunut mainittuun oikeuden turvaamiseen ja näin muodoin myös julistukseen, jossa ihmisoikeudet määritellään ja johon yhä enemmän vedotaan. ihmisoikeustuomioistuinten toiminnassa ja päätöksissä.

Suomen ihmisoikeusrikkomukset ovat peräisin 1980 luvun aikana tehdyistä täysin virheellisistä talouspoliittisista päätöksistä ja Suomen EU-jäsenyyskuntoon saattamiseksi vaatineista pankkien vakavaraisuuden nostamisesta 8 %:iin siten, että Suomen hallitus teki tiettyjen pankkien kanssa SSP-pankkisopimuksen vuonna 1993, jolla sopimuksella hallitus antoi pankeille luvan sanoa yksipuolisesti irti tiettyjen toimialojen yritysten velat ja näin kaataa 65.000 yritystä. Näin näistä 65.000 yrittäjästä ja heidän takaajistaan tehtiin Suomeen ikuisuusvelallisia. Samalla Suomen lainsäädäntöä muutettiin velkojia suosivaksi ja siirryttiin summaariseen menettelyyn oikeuslaitoksissa, mikä summaarinen menettely tarkoittaa käytännössä sitä, että velkojan ei tarvitse oikeuslaitoksessa esittää mitään todistetta velasta, ei velkakirjaa tai laskua vaan oikeuslaitoksen antavat lähes poikkeuksetta asiassa ns. yksipuolisen tuomion, jolla velallinen  velvoitetaan maksamaan velkojan vaatimat velat siitäkin huolimatta, että velallinen perusteellisesti kiistää saatavan olemassaolon. Myöskään velkojen vanhentumista ei tutkita missään vaiheessa, kun alkuperäistä velkakirjaa siirtomerkintöineen ei tarvitse esittää.

Jotta suomalaisten yritysten tuho olisi täydellinen myi Suomen hallitus vielä 31.3.2000 ns. Arsenal kauppakirjalla näiden SSP-pankkisopimuksella ryöstettyjen yritysten velat (57.000 yrityksen 77.000 velkaa määrältään 12 miljardia markkaa)) norjalaisille perintätoimistoille, jotka olivat amerikkalaisen Pra Group-yhtiön bulvaaneja. Nämä 12 miljardin velat myytiin 5 %:lla niiden nimellisarvosta eli 600 miljoonalla markalla antamatta velallisille mahdollisuutta maksaa velkaansa pois tuolla 5 %:lla velan arvosta. Osaa näistä veloista peritään yrittäjiltä ja heidän takaajiltaan edelleen ilman velkakirjaa tai tilityksiä, jolloin esim. takaajat eivät pysty käyttämään regressioikeuttaan. Näillä valtion virkamiesten ja poliitikkojen toimilla saatiin Suomeen suurtyöttömyys, jolloin työttömänä on ollut pitkään noin 500.000 suomalaista.

Näillä Suomen hallituksen toimilla kumottiin Suomessa omaisuuden suoja. Ryhtyessään sopimussuhteeseen pankkien kanssa on Suomen valtio toteuttanut oikeustoimensa suunnitelmallisesti, tahallisesti ja tietoisena asioitten tilasta sekä seurauksista. Samalla valtio on julistanut asiakirjat salaiseksi, eikä esim. ns Arsenal kauppakirjaa 31.3.2000 ole vieläkään saatu julkiseksi yrityksistä huolimatta.

Valtion sopimukset pankkien kanssa ovat laittomia, koska mainitut sopimukset ja niitten käytännön toteuttaminen ovat johtaneet törkeisiin ja moninaisiin ihmisoikeudenloukkauksiin. Tätä sopimusvyyhteä ja niiden aiheuttamia tekoja tulee arvioida kahden osapuolen rahallisena toimintana tiettyä ihmisryhmää vastaan. Kummankin osapuolen, valtion ja pankkien, olisi perusoikeuksien nimissä tullut ottaa huomioon aiheutettu loukkausten ketju sekä yksilöitten oikeudellisesti arvioitu heikompi asema. Valtion velvollisuutena on lisäksi valvoa mainittujen tekojen aiheuttajia, eikä itse olla aktiivisena sopijapuolena toteuttamassa niitä. Nämä ihmisoikeusloukkaukset Suomessa käsittävät suoraan laskentatavasta riippuen noin 200.000-400.000 Suomen kansalaista. Tämä määrä edustaa noin 4-8 % koko väestöstä laskettuna. Epäsuorasti loukkausten vaikutukset koskevat noin 1-1,3 miljoonaa suomalaista (26 %)

Näin ei voida enää jatkaa. Suomesta on tehtävä oikeusvaltio ja rikolliset virkamiehet ja poliitikot on saatava vastuuseen teoistaan ja tulospalkkiojärjestelmä on välittömästi lakkautettava.

Liisa Mariapori

Eurovaaliehdokas nro 221, STL

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"presidentti Mauno Koiviston antamaa määräystä, että instituutiot eivät saa hävitä ei ole vielä tähän päivään mennessä kumottu"

Tarvitseeko tällaista määräystä kumota, eikö riitä, että aletaan noudattamaan lakipykäliä? Tuo määräys on käsitykseni mukaan laiton ja näin sitä ei tule noudattaa. Mitä sanovat lainoppineet?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Tarvitseeko tällaista määräystä kumota, eikö riitä, että aletaan noudattamaan lakipykäliä?"

Konkurssilakipykälä vähän semmoinen että jos kaikkien pankkien olisi annettu mennä konkurssiin, olisi kaikkien pankkien lainat kynitty pankkien konkurssipesiin, kaikilta velallisilta yrityisiltä haettu rahat konkurssiuhalla ja kotitalouksilta peritty vaikka ulosotolla. Konkurssitilanteessa kun kynitään kaikki saatavat, eli pankin lainaamat rahat, sinne konkurssipesään ja realisoidaan kaikki omaisuus.

Sitten ne mitä ei saa kynittyä tällä tavoin, olisi loput saatavat myyty johonkin armottomalle perintäyhtiölle.

Nyt sitten annettiin vain yhden pankin mennä nurin niin minun nähdäkseni tuossa tehtiin oikein. Virheet oli sitä, että kriisiin reagoitiin niin myöhään ja jälkihoito jäi tekemättä kun velat eivät vanhentuneet.

Tuo asia että valtio puuttui asiaan eikä antanut kaikkien pankkien mennä nurin, tarvitsisi perusteluja että millä tavalla se muka oli väärin. Minun mielestäni tällä vältetiin suuremmat vahingot.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Kiitos Liisa kirjoituksestasi! Itsekin asiaa tutkineena, niin sivuiltani löytyy sensuroitu kauppakirja liitteineen. http://www.ritvapuolakka.fi/412161270

Finassineuvos Markku Puumalainen on vastannut pyyntööni 7.4.2016:

"Kauppakirjasta tulee julkinen asiakirja 31.3.2025 kun salassapitoaika päättyy. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokousten, joissa kauppaa käsiteltiin, tarkat päivämäärät ovat 29.11.1999 ja 8.12.1999, joten niiden osalta lain mukainen 25 vuoden salassapitoaika päättyy 29.11.2024 ja 8.12.2024."

sekä 11.1.2017:

"Kauppakirjassa on kohtia, jotka ovat salassa pidettäviä JulKL 24 §:n § mom. 20 kohdan perusteella (yksityinen liike- tai ammattisalaisuus tai muu elinkeinosalaisuus). Salassa pidettävät kohdat on peitetty asiakirjasta. Valtiovarainministeriöllä ei ole hallussaan asiakirjaan liittyviä liitetietoja (pl. liite P), jotka kuuluvat kaupan osapuolille.

Ohessa tiedoksesi kauppakirjasta se versio, joka voidaan arviomme mukaan luovuttaa sekä sen liiteluettelo."

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Sen kummemmin asiaan tarkertumatta mikä on oikein ja mikä väärin, tämä häiritsee: "instituutiot eivät saa hävitä".

Tällä kai tarkoitetaan sitä, että Koivisto ei halunnut Suomen kaikkien pankkien kaatuvan.

Sitä vaan voi pohtia että mitä mahtaa tapahtua pankin asiakkaille ja heidän veloille kun pankki menee konkurssiin. Konkurssilaki on varsin yksiselitteinen.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kaarnattu, nämä väittävät, että Koivisto olisi määrännyt oikeuslaitoksia, että oikeudenkäynneissä pankkien oli annettava voittaa todisteluaineistosta piittaamatta.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Tuosta en tiedä.

Olen kuitenkin vähän epäuskoinen kun nähdäkseni tuossa voidaan mennä sopimusoikeuden mukaisesti ja aika helposti on voitu sopimuksiin laittaa pykälä, että sopimus voidaan purkaa mikäli pankki ei ole riittävän vakavarainen tms.

Minun luottokorttisopimuksessa esimerkiksi lukee yhtä jos toista pykälää että pankki voi sen lopettaa tuosta vaan. Ja jos minulla on siinä velkaa niin se menee sitten maksuun. Maksuaikaa varmaan 2vko sitten.

Määräyksen sijasta uskon sen että on voinut tulla ohjeistusta kun joku hillitön konkurssiaalto että miten tätä tulisi hoitaa että oikeuslaitos ei tukehdu.

Tämä siis vain minun käsitys mutta voin toki olla väärässäkin.

Jore Puusa

lainaus.
---------
..... "ja poliitikot on saatava vastuuseen teoistaan"
------------
lainaus

Ehdottomasti samaa mieltä, hyvä.
Niinpä toivon - että liikkeenne boss saatetaan vastuuseen siitä - että kaiveli lentoemäntien takapuolia keikoilla UM:n...Ja jos et usko niin Afrikan matkalla istuin pari riviä takanaan ja näin koko homman, tutut stuertit ajoittain yrittivät kieltäytyä hra um:n kanssa matkustamisesta ao syystä. Löytyy emoja edelleen hengissä, jotka valmiita kertomaan asiasta. Kun tuon tekee naisia kohtaan - niin minulta putoaa pohja pois luottamuksesta ja uskosta ihmiseen.
Siteeraaan raamattua: Otapa ensin kanki pois omasta simmusta -- ennenkuin alat keuhkoamaan muitten pahuutta.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Suurelle kansanosalle tehtiin tuolloin vääryyttä ja tämä vääryys jatkuu edelleen.

Ei pankkeja olisi tarvinnut konkurssiin laskea vaan hallituksen ja keskuspankin tukea vakavaraisuuden kanssa taistelevia pankkeja. Luottojen maksuohjelmien pidennykset ym keinot jäivät täysin käyttämättä kun lainat irtisanottiin kylmästi per heti. Piikki avattiin pankeille ja nehän pelastivat kilpaa itsensä, viis asiakkaista ja inhimillisestä hädästä. Ja kaiken kukkuraksi Suvi-Anne Siimeksen johdolla myytiin saatavat norjalaisille perintätoimistolle velkojen 5%:n nimellisarvosta. Velallisislle ei tarjottu mahdollisuutta selviytyä maksamalla 5 % tai vaikkapa 10 % velkojen nimellisarvosta. Kiire likvidoida velkaiset pk- ja sukuyritykset oli kova, ideana oli kai todistaa mahdollisen suuri velkojen määrä jotta rahahanat saatiin auki.

Liisa Mariapori kuuluu ehdottomasti EU-parlamenttiin puolustamaan pientä ihmistä mielivaltaa vastaan. Puoluetaustalla ei ole tässä asiassa merkitystä

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Velkojen halpaa hintaa ainakin jossain määrin tuki se että olivat ns. roskalainoja. Velkojen ostajan kannalta kyse oli sijoituksesta josta tulee tuottoa se mikä tulee ja velkojen myyjän kannalta kyse oli hallinnon yksinkertaistamiselta että saatii homma taputeltua pois. Siitä ei oletettu saatavan koko lainasummaa takaisin vaan velkojen arvo oli se, että rahaa kupataan velallisilta vuodesta toiseen että sillä tavalla tulee hitaasti tuottoa.

Mielestäni isoin virhe oli se, että kun kriisi saatu hallintaan että ei tehty mitään muutoksia pykäliin että velat olisi vanhentuneet jossain järkevässä ajassa.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Ei tuolle vastuuministeri Siimeksen aikaan tehdylle myynnille ollut valtiontalouden kannalta enää mitään merkitystä.

En usko kenenkään poliitikon olevan markkinatalouden kannattaja, ennen kuin tämä asia on korjattu. Onnea Liisalle ja suurkiitos tehdystä työstä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #8

"Ei tuolle vastuuministeri Siimeksen aikaan tehdylle myynnille ollut valtiontalouden kannalta enää mitään merkitystä."

Epäilen että ajatus ollut se että ei mene aikaa ja energiaa rahan kynimiseen vaan sen hoitaa joku muu.

Siis yleensäkin, miksi perintätoimistoja yleensäkään on? Vie aika paljon energiaa kyniä saatavia että sitä varten sen voi ulkoistaa siihen erikoistuneelle organisaatiolle. Siis vähemmän vaivaa.

Toisaalta taas jos miettii vähän askelta pidemmälle niin... Kun digiaikaa eletään niin kyllä nuo perinnät ja likvidin varallisuuden ulosotot olisi periaatteessa automatisoitavissa että tarvittavan koneiston rakentamisella olisi voinut jättää tämän tuottamaan Suomen valtiolle rahaa ja ei sitten olisi tullut verenimijöille (perintätoimistot ja voudit) sellaisia markkinoita kuin nyt on.

Vaikea sanoa sitten tarkemmin että mitä olisi kannattanut tehdä siinä kohtaa mutta ymmärrän sen että tätä on haluttu taputella pois.

"En usko kenenkään poliitikon olevan markkinatalouden kannattaja"

Nyt eletäänkin semmoista finanssikapitalismia.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

ASIAA.Ei muuta kuin vastuuseen vaan kaikki suojatyöpaikoissaan istuvat sen ajan poliitikot ja muu sisäpiirisakki joka nyt on saanut nauttia vuosikymmenet veronmaksajien rahoilla palkinopalleillaan ,kun suomessa ovat nämä uhrit ja heidän lapsensa edelleen SYRJÄYTETTYNÄ yhteiskunnasta,joiden kaikki omaisuus
vietiin ilmaiseksi j alasten tulevaisuus kannettiin roskalavoille!.Sikamaista touhua jonka jälkeen aloittivat eu-lobbauksen jotta epäonnistuneet ja rikollisetkin puljauksensa unohtuisivat tyhjien lupausten alle.Ei pä ollut eu:ssakaan kehumista,ja samalla linjalla jatkettiin senkin suhteen:markka meni vaihtoon jne.

Sipilän mukaan poliittiset päättäjät ovat anteeksipyynnön velkaa monen yrittäjän kärsimyksistä.–Voin tehdä sen tässä nyt, sanoo Sipilä HS:lle.
Yrittäjätaustainen Sipilä sanoo, että hänkin olisi saattanut ajautua konkurssiin valuuttalainojen takia, ellei hänen yrityksellään olisi ollut ulkomaankauppaa.

Parinkymmenen vuoden takaisessa lamassa ja konkurssiaallossa kaatui runsaasti yrityksiä. Laman taustalla on jälkikäteen arvioitu olleen sarja virheellisiä tai huonosti ajoitettuja päätöksiä.Lamasta kärsivät lisäksi muun muassa lainojen takaajat, kovaonniset asunnonvaihtajat ja työpaikkansa menettäneet. Sipilä arvioi, että laman uhreista vaikeneminen on rapauttanut poliitikkojen ja politiikan mainetta. Hänestä tästä kielii äänestysprosentti, joka on matala muihin Pohjoismaihin verrattuna.

HS: Juha Sipilä pyytää anteeksi 1990-luvun laman uhreilta
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015021419194450

Erkin kommentti: Valtiopetos ei vanhene koskaan. 60 000 yritystä poistettiin markkinoilta. Yli 500 000 ihmistä joutui työttömäksi. Yli 280 000 ihmistä ylivelkaantui. 16000 yrittäjää teki itsemurhan. Kysymys on kansanmurhasta ja omaisuudenryöstöstä. Se ei anteeksipyynnöllä korjaudu, vaan Suomi on palautettava oikeusvaltioiden joukkoon. Todelliset syylliset on saatava taloudelliseen ja oikeudelliseen vastuuseen. Nyt on tekojen aika.

Ei ole unohtunut ihmisiltä,onneksi.Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö vievät Suomen euroon ilman kansanäänestystä 1998
https://www.youtube.com/watch?v=Diu6dY6x6sM

2013 Niinistö Sauli CNN:LLÄ : uhreja kohdeltiin epäreilusti.Puhetta maailmaan mahtuu,varsinkin tyhjän puhujia.

Aika hupaisaa kun miettii keitä suomen politiikassa ja noissa ympyröissä silloin hääräsi.Näiden lapsia on edelleen SYRJÄYTYNEENÄ JA UHREJA LÖYSÄSSÄ HIRRESSÄ ,VELKOINEEN.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Velat eivät periydy.

Köyhyys kyllä helposti periytyy useamman sukupolven.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Yleiesti menee niin, että jos sijoitus ei tuota, niin sijoittaja menettää rahat, tai rahojaan.

Kun pankki sijoittaa lainaan, josta saa korkoa, takaisinmaksun lisäksi, eli tuotto-odotusta on, niin miksi sijoittaminen ei koske tällaista sijoittajaa?

Tekeekö pankki sijoitustoimintaa ollenkaan aidolla riskillä?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Pankit ovat sementoineet itsensä sellaiseen asemaan, että jos pankki menee nurin niin siinä menee nurin myös valtava määrä yrityksiä, kiinteistöjä menee myyntiin ja kansalaisia ulosottoon.

Sitten toimivat niin, että lainaavat saman rahan moneen kertaan ja bisnes perustuu valtavaan vivuttamiseen, ja nurin ei voi mennä tai yhteiskunta on kaaoksessa.

Tuo johtunut siihen, että finanssiala on käytännössä hyvin tiukasti säädeltyä, on vakavaraisuudelle ja likviditeetille vaatimuksia. Luulisin että säätely oli 80-luvulla löperömpää mutta jos joku tietää asiasta enemmän saa oikaista.

Arvioisin että tällä hetkellä siinä on ongelma jos ja kun sama pankki tekee sijoitustoimintaa sekä myös lainaa rahaa ja tätä hommaa pyöritellään samojen seinien sisällä. Näihin pitäisi saada vähän hajurakoa.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Jos pankin osuus taloudessa on kovin ongelmallinen, niin toimijuus tässä tulisi laittaa kyseenalaiseksi, sitä mukaa.

Jos asiasta ei voi oikein saada selkoa, sen suuremmalla syyllä.

Tällainen häikkä voi tehdä kaikesta toiminasta ongelmallista. Ei tavallaan järkeä lähteä toimimaan paremmassa, jos perusta on kyseenalainen. Kaikelta menee pohja, sitä mukaa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #14

Pankin osuudesta pääsee tehokkaasti eroon sillä kun ei lainaa pankilta rahaa.

Jos sitten haluaa pankin mukaan rahoitukseen niin vähintäänkin pitäisi huolehtia että velkaa on vähemmän kuin omaisuuden vakuusarvo. Eli jos pankki menee nurin niin on sitten varallisuutta velkojen maksuun.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen Vastaus kommenttiin #15

"Pankin osuudesta pääsee tehokkaasti eroon sillä kun ei lainaa pankilta rahaa."

Jos pankissa on kuitenkin tili, ja rahaa, niin pankki voi sijoittaa rahaa lainaamalla sitä muille.

Vai missä on pankin omat, sijoitusvarat?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #17

"Jos pankissa on kuitenkin tili, ja rahaa, niin pankki voi sijoittaa rahaa lainaamalla sitä muille."

Niin se rahahan on pankin rahaa. Pankkitilillä oleva raha on pankin velkaa asiakkaalle. Kaikki rahahan on velkaa.

Näillä muistaakseni oli valtion takausta parin miljoonaan saakka, että tilillä oleva omaisuus on siltä osin turvattu.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen Vastaus kommenttiin #18

"Niin se rahahan on pankin rahaa. Pankkitilillä oleva raha on pankin velkaa asiakkaalle. Kaikki rahahan on velkaa."

Ei kai kaikki raha ole velkaa. Jos on hankittu, eikä kenellekään annettu luotolla, vaan itsellä, niin käy kaupanteossa, jolloin rahan omistajuus vaihtuu.

Pankki taitaa olla siitä erilaisempi, ettei ostele muilta rahaa, vaan sinne kiikutetaan rahaa, jotta se voisi elää sillä.

Vai miten tämä menee?

Kuulin hiljattain, että koulussa tulisi opettaa taloustietoa. Täytyy sanoa, että itselläkin on aihepiiri hukassa, ihan perusteita myöten.

Itse en voisi ajatella, että alkaisin pankiksi, jos omistaisin rahaa vähän enemmän. Ehkä monen moraali sanoo, että tässä on ongelmaa.

Sen voi lainaamisen dilemmasta sanoa, että kun on virallinen toimija, omantunnon kysymykset, ja kyseenalaiset voi heivata. Niitä ei tarvitse miettiä, ja miettimättömyydelle on lainsuoja.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #19

"Ei kai kaikki raha ole velkaa. Jos on hankittu, eikä kenellekään annettu luotolla, vaan itsellä, niin käy kaupanteossa, jolloin rahan omistajuus vaihtuu."

Ei.

Kaikki raha ON velkaa. Uutta rahaa tehdään sillä tavalla kun joku lainaa rahaa. Silloin painetaan entteriä ja tulee sitä rahaa. Rahan arvo on sidoksissa velan määrään ja laatuun. Sillä ei ole mitään tekemistä miten paljon tekee vaikka työtä tai miten paljon on kultaharkkoja. Raha ei ole niihin sidottu.

Sitten se raha maksetaan takaisin. Koron kanssa.

Ja miten tämä menee kirjanpidossa niin on se debit ja credit: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kahdenkertainen_kirj...

Tämä tarkoittaa sitä, että kun pankkitilillä on rahaa niin se tosiasiassa on pankin velkaa asiakkaalle.

Tietysti tästä nyt seuraa vähän semmoista, että kaikki velka millä ei ole vakuuksia, on helposti kuprun rakentamista. Liikkeellä oleva raha myös menee vähän semmoiseksi, että joka puolella on omaisuutta ja sitten on omaisuutta vastaavaa määrää velkaa. Sitten voi myös käydä sellaista että jollain onkin rahaa paljon käytettävissä, eli muut ovat velkaa tälle ja joillakin sitten on velkaa enemmän kuin omaisuutta. Velkoihin sotkeutuminen sitten pudottaa helposti toisen luokan kansalaiseksi kun se velka on velvoite mikä pitää hoitaa.

Teollistumisesta saakka on maailma mennyt tällaisen finanssikapitalismiin ja veikkaan että hyvin suuri osa ihmisistä ei oikeasti ymmärrä mitä se tarkoittaa vaan olisivat barrikadeilla jos tietäisivät miten se raha toimii.

Vappuna tuli elokuva mikä hienosti havainnollisti tätä mekanismia: https://www.imdb.com/title/tt1637688/

Elokuva semmoista scifi dystopiaa mutta tosiasiassa siinä esitetty rahan toimintamekanismi vastaa hyvin lähelle tätä meidän velkarahamekanismia. Meillä vaan ei ihminen kuole kun raha loppuu vaan putoaa sinne ulosottoon tai joksikin orjaksi kun kaikki velka noin oletusarvoisesti pitää maksaa takaisin.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #19

"Kuulin hiljattain, että koulussa tulisi opettaa taloustietoa."

Olen tästä samaa mieltä että kyllä pitäisi.

Suomessa ihmiset elää kuin pellossa. Pikavippi on olevinaan sama kuin sosiaaliturva, lainaa otetaan että on sama kuin naapurilla, suomalaiset keskimäärin käyttää satoja euroja vuodessa rahapeleihin mutta sijoittaa vain muutaman kympin "kun voi hävitä rahaa".

Niin nyt sitten Suomessa on kaikennäköisiä pikavippivelkakeisareita joista nyt tulee hyvin helposti toisen luokan kansalaisia seuraavan pienen talousromahduksen yhteydessä. Varmaan voisi opettaa sitä matematiikkaa myös että mitä on prosenttilasku. Pikavippihän on se amöyrikasta tuotu juttu mikä tarkoittaa "palkkapäivälainaa". Siis se on tarkoitus maksaa palkkapäivänä pois, kokonaisuudessaan. Suomessa sitten vippaillaan ja maksetaan vain minimilyhennystä ja ihmetellään miksi velka ei lyhene.

Että joo, voisi näitä joitakin yhteiskunnan perusjuttuja kertoa koulussa, oikeasti.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Tuo oletettu Koiviston käsky instituutioille auttoi Suomea selviämään lainakriisistä. Eli rahat otettiin niiltä joilla sitä oli. Kaiketi pankit olivat tuossa etulinjassa määrittämässä keiden rahoilla kriisiä lievitetään. Ihan samalla tavalla noin käy kun miehiä lähetään sotaan, että kuka joutuu maksamaan hengellään ja ketkä lopulta rauhan tultua hyötyvät uhreista.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Sattuu näitä tapahtumia, sotiakin.

Kaikki tärkeä ja selkeästi nimettävä on talouteen kuuluvaa, rahavaihdannan alaista. Ilman rahaa on vaikea pärjätä, koska tärkeät asiat ovat merkittävästi sidottu rahalla saataviksi.

On myös tärkeitä asioita, joista ei tarvitse suoraan maksaa, vaan maksu suoritetaan toisin. Esim internetissä mainonta tavoittaa kävijät, jolloin ilmaisuus ohjaa kävijät mainostajille, jotka saavat ostoja, siis asikkaita, jotka vaihtavat rahaa johonkin tarvitsemaansa. Joksus asiakkaalle ilmaisenkin alustan päällä voi siis toimia raha-kauppaa, tosin vaihdannan osapuolet rahoittavat alustansa, jotenkin.

Vaikka olisi tärkeitä asioita, joita on vaikea arvottaa rahassa, eikä raha-vaihdanta tule kyseeseen, voi tärkeät viedä johonkin yhteyteen, jossa pärjääminen jotenkin toisin johtaa raha-vaihdantaan.

Kaikki siis voidaan kytkeä rahaan. Näin rahalla on tosiaan ohjaava vaikutus, ja vaikutusta varmaan luodaan jatkuvasti.

Kaikkien tapahtumat kytkeytyvät talouteen, tai sanotaan, ettei merkittäviä asioita voi olla niin, etteikö ne kytkeytyisi talouteen, vaikka kytkeytymisen luonne vaihtelisi. Joskus kytköksellisyys on vahva, ja merkittävästi ottaen vahvuus lienee oletettavissa.

Melkoinen väline.

Toimituksen poiminnat